Hyvään lomaan kuuluvat tietysti myös kaikenlaiset makunautinnot. Tämä postaus käsittelee Nizzan herkkuja. Jos olet jo valmiiksi nälkäinen, suosittelen, että käyt hakemassa tässä vaiheessa jotain syötävää.
Paikallisia erikoisuuksia on aina mukava maistella ja Nizzassa tällaisia ovat tietysti Nizzan salaatti sekä socca-letut. Salaatti maustetaan tyypillisesti kananmunalla, tonnikalalla, oliiveilla, sardelleilla/anjovikseilla, perunalla sekä pavuilla. Socca-letut ovat puolestaan tehty kikherneistä.
Ranskalainen herkku, jota harvoin saa Suomesta on pain du chocolat eli suklaaleipä, johon J totesi, että "eihän toi mitään leipää oo!" Ranskalaisten mielestä on. :) Tämä yksilö on kuvattu hotellin aamiaisella.
Lentokoneeseen paluumatkalle ostin jälkiruokaevääksi kolmannen ranskalaisen herkun, vadelmamacaronen, joka oli triplasti tavallisen kokoinen. Löysin Nizzan lentokentältä ilokseni Paulin myyntipisteen, josta saa aina taatusti tuoreita ja herkullisia tuotteita.
Paul on ranskalainen vuodesta 1889 toiminut leipomo eli ranskalaisittain boulangerie ja pâtisserie.
Söimme muutaman kerran aamupalaa kaupungilla. Le Coin Quotidien kukkatorin kulmalla (3, Rue Louis Gassin) osoittautui hyväksi aamupalapaikaksi, sillä siellä oli monia erilaisia aamupalavaihtoehtoja myös suomalaiseen makuun. Ranskalaiset itse syövät hyvin pienen aamupalan, jos sitäkään. Yleensä siihen kuuluu vain kahvi ja jokin leivonnainen kuten croissant. Istuimme Le Coin Quotidiennessa molemmilla kerroilla terassilla, mutta kahvilassa sisällä oli hurmaava rustiikkinen sisustus: alemmassa kuvassa näkyy vilahdus massiivisista kattohirsistä.
 |
| Järkälemäisiä mantelimarenkeja |
Luulen, että tulin viikon aikana käyttäneeksi kymmeniä euroja tuorepuristettuihin mehuihin. Erityisesti appelsiinimehu oli vaan niiiiiin herkullista. Suomeen saavuttuani kävin heti ostamassa kilon appelsiineja, mutta, arvannette, maku ei ollut läheskään sama. Masentavaa.
Lämpömittari huiteli kolmessakymmenessä, mutta monet sisätilat olivat onneksi ilmastoituja, mikä mahdollisti teen nauttimisen. Monen kuppilan nimen yhteydessä luki "salon de the", mutta suhtauduin joka kulmassa oleviin teesalonkimainoksiin aavistuksen skeptisesti (ei sellaista paikkaa voi ollakaan, jossa joka kulmasta saisi hyvää teetä). Monessa paikassa teesalonki tarkoittikin pussiteetä ja drinkkejä.
Löysin kuitenkin ainakin yhden paikan, josta sai hyvää teenlehdistä haudutettua teetä: L'Art Gourmand (21, rue du Marché, vanha kaupunki).
Herkkumyymälässä oli parvi, jossa oli pöytiä teen nauttimista varten. Sieltä käsin oli myös hauska seurata puodin asiakkaiden valinnan vaikeutta: marmeladeja, keksejä, suklaita, sokerihedelmiä hyllytolkulla!
Olin käynyt Nizzassa edellisen kerran viitisentoista vuotta sitten ja silloin ihastuin Häagen-Dazsin jäätelöön. Place Magentalla sijaitsevassa Häagen-Dazs-kahvilasta sai silloin jäätelöannokseen herkullisen kovaksi kuoreksi jähmettyvän suklaakastikkeen. Olin unohtanut koko paikan kunnes yhtenä iltana tällä reissulla kävelimme aukiolle. Hetken "mitä tuttua tässä oikeen on"-mietinnän jälkeen muistot palasivat mieleeni elävästi. Hauskaa, että sama kahvila sijaitsi edelleen samalla aukiolla! Jäätelöannokset ynnä muut vastaavat herkut ovat vuosien saatossa vain parantuneet. Edellisen vierailuni aikaan ei ollut vielä Ben & Jerry -tyyppisiä fantasiajäätelöitä (ainakaan Suomessa), mutta Häagen-Dazs on pysynyt hyvin kiristyneen kilpailun kelkassa. Jos käyt Nizzan lomallasi vain yhdellä jäätelöannoksella, käy
täällä.
Drinkkejä tuli myös nautittua. Kuinkas muutenkaan. :)
 |
| Maj Tai |
Mutta drinkeillä ei elä ja välillä piti syödäkin. Tein kaksi hyvää ravintolalöytöä. Ensimmäinen oli kiva pikku ravintola satamassa. En ikävä kyllä ottanut nimeä ylös, mutta saatte silti ihailla kuvia.
 |
| Tomaattimozzarellasalaatti |
 |
| Melonia ja parmankinkkua |
 |
| Pariloitua lohta hollandaise-kastikkeella |
Toinen hyvä ravintola oli vanhan kaupungin kupeessa oleva
Gaglio, jota voin suositella sydämeni pohjasta. Siinä paikassa kaikki oli kohdallaan (myös hinta!). Ruoka oli oikein hyvää ja palvelu loistavaa (tarjoilijatar ei tainnut olla ranskalainen). Henkilökunnalla oli selvästi hauskaa töissä ja se näkyi hyvällä tavalla ruokailijoille. Illallistimme jälleen ulkona, mutta nettisivujen kuvista päätellen ravintolan sisätilat olisivat myös näkemisen arvoiset. Pitäisiköhän alkaa suunnittelemaan uutta matkaa tuonne...
 |
| Kokin tervehdys |
 |
| Jälkiruokalista oli metrin pituinen. |
 |
| Tuhatlehti |
Tuliko nälkä?
Nizzassa käydessä kannattaa kiivetä itäpuolella sijaitsevalle kukkulalle, Colline du Châteaulle. Sieltä on hienot näkymät Nizzan keskustaan sekä satamaan. Kukkulalla on sijainnut aikojen alussa linna, josta on enää jäljellä rauniot ja nykyargeologien kaivaukset. Siellä on myös paljon kasvillisuutta sekä kaunis katolinen hautausmaa. Kukkulan vesiputousta voi ihailla vanhasta kaupungista. Ylös kukkulalle pääsee paitsi kiipeämällä myös (KONEen) hissillä Quai des Etats-Unisin päästä.
