perjantai 31. elokuuta 2012

Nizza osa 6, nähtävyydet

Vielä yksi kirjoitus heinäkuisesta Nizzan reissusta, tällä kertaa nähtävyyksistä. Tämä jää viimeiseksi, sillä sitten taitaa olla koko reissu kaluttu läpi.

Tämä ei ollut varsinainen nähtävyyksien bongausreissu, mutta muutaman jutun haluan kanssanne jakaa. Ensinnäkin Nizzassa oli hauskaa katutaidetta. Nizzan halki  U:n muodossa kulkevan raitiovaunulinjan varrelle on pystytetty yhdeksän taideteosta.

Turisti tulee todennäköisimmin törmänneeksi tähän ulkoilmamuseoon ensimmäiseksi Massena-aukiolla, jossa on barcelonalaisen taiteilijan Jaume Plensan teos Keskustelu Nizzassa. Teos koostuu seitsemästä 12 metriä korkeasta pylväästä ja niiden päällä istuvista miesfiguureista, joiden led-valoilla aikaansaatu väri vaihtelee pimeällä (vihreää, lilaa, punaista, sinistä jne.). Teos symboloi maapallon seitsemää mannerta ja värien vaihtelu edustaa dialogia, jota eri yhteisöt käyvät kehittäessä yhteiskuntaamme. Metkaa!

Nizzassa käydessä kannattaa kiivetä itäpuolella sijaitsevalle kukkulalle, Colline du Châteaulle. Sieltä on hienot näkymät Nizzan keskustaan sekä satamaan. Kukkulalla on sijainnut aikojen alussa linna, josta on enää jäljellä rauniot ja nykyargeologien kaivaukset. Siellä on myös paljon kasvillisuutta sekä kaunis katolinen hautausmaa. Kukkulan vesiputousta voi ihailla vanhasta kaupungista. Ylös kukkulalle pääsee paitsi kiipeämällä myös (KONEen) hissillä Quai des Etats-Unisin päästä.





Ainoa museo, jossa kävin, oli Lascaris-palatsi. Se on Lascaris-Ventimiglia-perheen 1600-luvulla omistama koti, joka on kunnostettu kiehtovaksi museoksi. Koti sijaitsee kapealla vanhan kaupungin kujalla ja hulppean julkisivun takana odottaa vielä upeampi barokkityylinen portaikko. Museossa on paljon freskoja, patsaita ja flaamilaisia seinävaatteita sekä antiikkisoittimien kokoelma. Museon alakerrassa sijaitsee 1700-luvun apteekki. Kaunista!





Lopuksi vielä kuva Nizzan nykytaiteen museosta ja sen edustalla olevasta taideteoksesta. Tässä museossa en käynyt, mutta tuo "laatikkopää" jäi kyllä mieleen.


Nizza sydämessäni, kohti uusia matkoja!

Elämyksiä Huvilateltassa

Olin viime viikon perjantaina Huvilateltassa erään yrityksen kutsuvieraana Rodrigo y Gabrielan konsertissa. Paitsi etten tuntenut esiintyjää ollenkaan en myöskään ollut ikinä käynyt Huvilateltassa aikaisemmin. Nyt olen molempien fani!

Huvilateltta sijaitsee Tokoinlahden rannalla Hakaniemen vieressä. Miljöö oli oikein miellyttävä: teltassa oli istumapaikat ja joka puolelta oli hyvä näkymä lavalle. Huvilateltta oli tyylikkäämpi kuin olin kuvitellut ja ennen esitystä on mahdollisuus ostaa virvokkeita baarin puolelta. Akustiikkakin oli amatööri korviin oikein hyvä. Ensi vuonna täytyy olla skarppina, kun Helsingin juhlaviikkojen ohjelma julkaistaan, sillä näiden Huvilateltassa pidettävien konserttien liput ovat kuulemma todella kysyttyjä.

Meidän ryhmälle oli VIP-tarjoilut ennen esityksen alkua omassa telttarakennuksessa. Cateringfirmana Huvilateltassa toimi Mat Catering Helsinki, jonka salaatit olivat uskomattoman maukkaita. En ole ikinä syönyt parempaa mozzarellaa ja herkullisempaa seesamilohta. Vesi herahtaa kielelle kun vain muistelenkin niitä! Nettisivuilta selvisi, että heidän ruokiaan saa myös Kanniston leipomosta ja Anton & Antonista. Tämän nimen painan mieleeni!



VIP-alue oli sisustettu kotoisan suloisesti.


Jälkkäriksi oli hurjan meheviä ja maistuvia kuppikakkuja. Tällaisia kun osaisi tehdä itsekin...

Vietimme hauskan ja herkullisen illan omassa teltassamme kunnes tuli aika pääesiintyjän nousta Huvilateltan lavalle. Odotukseni esityksestä eivät olleet kovin korkealla, sillä en tosiaan tuntenut bändiä ollenkaan. Harvoin tulee niin yllätetyksi kuin itse tässä konsertissa tulin. Rodrigo ja Gabriela ovat uskomattomia kitaravirtuooseja enkä olisi ikinä uskonut, että kitaramusiikki voi olla näin nautittavaa. Rytmi vei hyvin epäsuomalaiseen tapaan mukanaan koko Huvilateltan ja koko yleisö oli jossain sameassa fanihuumassa seistessään ja taputtaessaan viimeisten kappaleiden ajan. Tunnelma oli mieletön!




Tässä maistiainen Rodrigo y Gabrielan musiikista. Kiinnittäkää huomiota Gabrielan käsiin!


Hieno kokemus kaiken kaikkiaan. Ja ensi vuonna Huvilatelttaan mars!

perjantai 17. elokuuta 2012

Nizza osa 5, arkkitehtuuri

Nizzassa on paljon kauniita rakennuksia. Kameran muistikortti täyttyi ihan itsestään ja kaduilla kävellessä oli niska tulla kipeäksi. Pidin Nizzan yleisilmeestä, välimerellisestä, mutta siististä.











Nizza osa 4, Eze

Puolen tunnin bussimatkan päässä Nizzasta itään sijaitsee vanha keskiaikainen kylä, Eze. Kylä sijaitsee kukkulalla 400 metriä meren pinnan yläpuolella. Teimme sinne puolipäiväretken.

Hurmaava kylä koostui pienistä kivitaloista ja kapeista kujista, joita täplittivät söpöt käsityöputiikit ja tunnelmalliset kuppilat. Pikkuruinen kylä oli yllättävän sokkeloinen ja ajauduimme muutaman kerran harhaan. Todellista eksymisen vaaraa ei kuitenkaan kukkulan laella ollut.






Huipulla sijaitsi kasvitieteellinen puutarha, jossa oli lähinnä kuivien paikkojen kasveja kuten kaktuksia. Puutarhasta oli upeat näkymät alaspäin kylään ja merelle. Puistoa somistivat Jean-Philippe Richardin herkät naispatsaat. Jokainen patsas oli nimetty ja jokaisella oli oma runo.

De l'une à l'autre
Sembable et différente
Unique certainement.

From one to the other
Similar yet different
Most certaily unique.


Maisemat olivat hienot, mutta saimme nauttia niistä odotettua lyhyemmän aikaa, sillä yhtäkkiä jostain alapuoleltamme kohosi paksu sumu, jonka ansiosta emme pian nähneet kymmentä metriä pidemmälle. Onneksi ehdin ottaa valokuvani ennen sumua! Ezen kirkko, josta on kuva alla, on rakennettu 1700-luvun puolessavälissä. Kirkko oli syvän kirkkaan keltainen ja kellotaulu taivaan sininen. Kaunista!


tiistai 14. elokuuta 2012

Nizza osa 3, älä lue tätä nälkäisenä

Hyvään lomaan kuuluvat tietysti myös kaikenlaiset makunautinnot. Tämä postaus käsittelee Nizzan herkkuja. Jos olet jo valmiiksi nälkäinen, suosittelen, että käyt hakemassa tässä vaiheessa jotain syötävää.

Paikallisia erikoisuuksia on aina mukava maistella ja Nizzassa tällaisia ovat tietysti Nizzan salaatti sekä socca-letut. Salaatti maustetaan tyypillisesti kananmunalla, tonnikalalla, oliiveilla, sardelleilla/anjovikseilla, perunalla sekä pavuilla. Socca-letut ovat puolestaan tehty kikherneistä.

Ranskalainen herkku, jota harvoin saa Suomesta on pain du chocolat eli suklaaleipä, johon J totesi, että "eihän toi mitään leipää oo!" Ranskalaisten mielestä on. :) Tämä yksilö on kuvattu hotellin aamiaisella.


Lentokoneeseen paluumatkalle ostin jälkiruokaevääksi kolmannen ranskalaisen herkun, vadelmamacaronen, joka oli triplasti tavallisen kokoinen. Löysin Nizzan lentokentältä ilokseni Paulin myyntipisteen, josta saa aina taatusti tuoreita ja herkullisia tuotteita. Paul on ranskalainen vuodesta 1889 toiminut leipomo eli ranskalaisittain boulangerie ja pâtisserie.


Söimme muutaman kerran aamupalaa kaupungilla. Le Coin Quotidien kukkatorin kulmalla (3, Rue Louis Gassin) osoittautui hyväksi aamupalapaikaksi, sillä siellä oli monia erilaisia aamupalavaihtoehtoja myös suomalaiseen makuun. Ranskalaiset itse syövät hyvin pienen aamupalan, jos sitäkään. Yleensä siihen kuuluu vain kahvi ja jokin leivonnainen kuten croissant. Istuimme Le Coin Quotidiennessa molemmilla kerroilla terassilla, mutta kahvilassa sisällä oli hurmaava rustiikkinen sisustus: alemmassa kuvassa näkyy vilahdus massiivisista kattohirsistä.

Järkälemäisiä mantelimarenkeja


Luulen, että tulin viikon aikana käyttäneeksi kymmeniä euroja tuorepuristettuihin mehuihin. Erityisesti appelsiinimehu oli vaan niiiiiin herkullista. Suomeen saavuttuani kävin heti ostamassa kilon appelsiineja, mutta, arvannette, maku ei ollut läheskään sama. Masentavaa.

Lämpömittari huiteli kolmessakymmenessä, mutta monet sisätilat olivat onneksi ilmastoituja, mikä mahdollisti teen nauttimisen. Monen kuppilan nimen yhteydessä luki "salon de the", mutta suhtauduin joka kulmassa oleviin teesalonkimainoksiin aavistuksen skeptisesti (ei sellaista paikkaa voi ollakaan, jossa joka kulmasta saisi hyvää teetä). Monessa paikassa teesalonki tarkoittikin pussiteetä ja drinkkejä.

Löysin kuitenkin ainakin yhden paikan, josta sai hyvää teenlehdistä haudutettua teetä: L'Art Gourmand (21, rue du Marché, vanha kaupunki).


Herkkumyymälässä oli parvi, jossa oli pöytiä teen nauttimista varten. Sieltä käsin oli myös hauska seurata puodin asiakkaiden valinnan vaikeutta: marmeladeja, keksejä, suklaita, sokerihedelmiä hyllytolkulla!



Olin käynyt Nizzassa edellisen kerran viitisentoista vuotta sitten ja silloin ihastuin Häagen-Dazsin jäätelöön. Place Magentalla sijaitsevassa Häagen-Dazs-kahvilasta sai silloin jäätelöannokseen herkullisen kovaksi kuoreksi jähmettyvän suklaakastikkeen. Olin unohtanut koko paikan kunnes yhtenä iltana tällä reissulla kävelimme aukiolle. Hetken "mitä tuttua tässä oikeen on"-mietinnän jälkeen muistot palasivat mieleeni elävästi. Hauskaa, että sama kahvila sijaitsi edelleen samalla aukiolla! Jäätelöannokset ynnä muut vastaavat herkut ovat vuosien saatossa vain parantuneet. Edellisen vierailuni aikaan ei ollut vielä Ben & Jerry -tyyppisiä fantasiajäätelöitä (ainakaan Suomessa), mutta Häagen-Dazs on pysynyt hyvin kiristyneen kilpailun kelkassa. Jos käyt Nizzan lomallasi vain yhdellä jäätelöannoksella, käy täällä.


Drinkkejä tuli myös nautittua. Kuinkas muutenkaan. :)

Maj Tai

Mutta drinkeillä ei elä ja välillä piti syödäkin. Tein kaksi hyvää ravintolalöytöä. Ensimmäinen oli kiva pikku ravintola satamassa. En ikävä kyllä ottanut nimeä ylös, mutta saatte silti ihailla kuvia.

Tomaattimozzarellasalaatti

Melonia ja parmankinkkua

Pariloitua lohta hollandaise-kastikkeella

Toinen hyvä ravintola oli vanhan kaupungin kupeessa oleva Gaglio, jota voin suositella sydämeni pohjasta. Siinä paikassa kaikki oli kohdallaan (myös hinta!). Ruoka oli oikein hyvää ja palvelu loistavaa (tarjoilijatar ei tainnut olla ranskalainen). Henkilökunnalla oli selvästi hauskaa töissä ja se näkyi hyvällä tavalla ruokailijoille. Illallistimme jälleen ulkona, mutta nettisivujen kuvista päätellen ravintolan sisätilat olisivat myös näkemisen arvoiset. Pitäisiköhän alkaa suunnittelemaan uutta matkaa tuonne...

Kokin tervehdys

Jälkiruokalista oli metrin pituinen.

Tuhatlehti


Tuliko nälkä?