keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Rentouttavaa joulua!

Jouluaatonaaton ilta, kaikki on valmista.

Punaiset tulppaanit koristavat keittiön pöytää ja sängyssä on puhtaat lakanat. Jääkaappi on täynnä ruokaa ja nyt käden ulottuvilla on lasi kuumaa glögiä ja suklaamanteleita. Lahjat ystäville ja kummilapsille on toimitettu perille ja yllättävän iso lahjapino odottaa huomenna omaa avaamistani (olen ilmeisesti tänä vuonna ollut tooodella kiltti).

Edessä kolme päivää lepoa ja rauhaa. En aio tehdä mitään mitä ei tee mieli (paitsi ehkä pestä hampaat). Väsymys kutsuisi jo nukkumaan, mutta aion katsoa vielä yhden jakson kotimaista Koukussa-sarjaa Yle Areenasta. Suosittelen! Sopivasti jännitystä ja hyvät näyttelijät, mutta ei raakuudella mässäilyä.

Päivällä kävimme Piikkipaatsaman kanssa jouluteellä Kupissa ja Muffinissa. Siellä oli myös joulua ilmassa ja rauhallinen tunnelma. Heidän omenamehuun maustettu glöginsä oli ihanaa! En olekaan tänä vuonna keittänyt omaa omenaglögiä ja mukillinen muistutti kuinka hyvää se voikaan olla.


Nyt joulu saa tulla. Nautinnollista joulunaikaa kaikille!

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Paras joululounas ja uintia meressä

Viime päivät ja lähiviikot ovat olleet kiireisiä, mutta niihin on mahtunut paljon kaikkea mukavaa jouluista puuhaa. Kotona en ole pahemmin ehtinyt homehtua, joten piparien leipominen tai edes koristeleminen ei ole tullut kyseeseen. Ainoa tänä vuonna ostamani piparkakkutaikinakin odottaa pakasteessa avaamattomana. Ennenkuulumatonta! Olen kuitenkin nähnyt tavallista enemmän kauniita koristeltuja piparkakkutaloja. Tämä yksilö löytyy Lasipalatsin ravintolasta.


Olen syönyt monta joululounasta, joista Kalastajatorpan runsas joulubuffet meni heittämällä ykköseksi. Siellä oli paras joululounas, jonka ikinä olen syönyt kodin ulkopuolella. Kävimme siellä ystäväni M:n kanssa. Meillähän on perinne käydä joulun alla yhdessä joululounaalla, sillä pidämme molemmat perinteisistä jouluruoista.


Kalastajatorpan joululounaasta emme keksineet mitään moitittavaa. Kastikkeet olivat niin viimeisen päälle mietittyjä, että ne ansaitsevat erityismaininnan. Koko lounaskokemus oli ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta erittäin miellyttävä ja ruoka oli hyvää. Ähkyhän siitä seurasi. Kotona menin pariksi tunniksi sohvalle makoilemaan ja otin sen jälkeen kolmen tunnin päiväunet.


Olen käynyt pari kertaa laulamassa kauneimpia joululauluja, viimeisimmän kerran tänään Tuomiokirkossa kahden ystäväni kanssa. Vaikka sää oli sateinen, Tuomaan markkinat näyttivät kauniilta ja tunnelmallisilta Tuomiokirkon portailta katsottuna. Kävin ostamassa joulupöytään karpalolla maustettua saaristolaisleipää ja lumikarpaloita.


Kun astuimme kirkosta ulos, olikin jo pimeää! Joululauluista ja kauniista kirkosta tuli rauhallinen ja jouluisa olo. Suuntasimme kulkumme Hakaniemenrantaan Kulttuurisaunaan.



Kulttuurisauna on tietääkseni ainut keskusta-alueella oleva yleinen sauna, jossa pääsee uimaan mereen ympäri vuoden. Avantouinti on tällä hetkellä niin suosittua, että monet seurat vaativat jäsenyyden, jonka jonottamisessa vierähtää vuosi jos toinenkin. Kertamaksu kulttuurisaunaan on aika suolainen (15 €), mutta paikka on kokemisen arvoinen ja konsepti toimiva.

Saunarakennus on kaunis ja se on sisustettu pohjoismaalaiseen pelkistettyyn tyyliin. Miesten ja naisten sauna on erikseen ja ulos on lyhyt matka. Lyhyt laituri vie portaille, joista pääsee laskeutumaan mereen. Maisema on hieno: Krunikan ja Hakaniemen valot loistavat vastarannoilla pimeänä iltana.

Pukuhuoneet ja suihkutilat ovat aika pienet, ja saunalla onkin rajoitus ettei se ota vastaan yli kolmen hengen seurueita. Meille tila riitti hyvin, mutta ruuhka-aikaan lienee ahdasta.

Harrastin Turussa asuessani avantouintia, mutta Helsingissä en ole jatkanut harrastusta sopivien paikkojen puutteessa. Tänne varmasti tulen uudestaankin. Mukanani ollut saksalainen ystäväni, joka suhtautui aikaisemmin varsin epäilevästi avantouinnin järkevyyteen, ihastui myös paikkaan ja ihanaan oloon, jonka kylmä vesi saa aikaan. Hän myös oppi nopeasti, että veteen pitää mennä ripeästi ja sen kummempia ajattelematta, sillä aivot käskevät voimakkaasti nousta heti vedestä. Niitä ei siis voi siinä tilanteessa kuunnella ollenkaan.


Tänä iltana ainakin nukuttaa hyvin!

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Myyjäisiä ja uusia teetuttavuuksia

Kotona alkaa viimein näyttää jouluiselta. Kaivoin joulukoristeet esille loppuviikosta ja ihastelin kaikkia rakkaita koristeita. Eilen poltin kynttilöitä, kun kotoilin koko päivän mielessäni flunssan karkotus.

Tänään sunnuntaina kipaisin Kaapelitehtaalle joulumyyjäisiin, jotka ovat auki vielä ensi viikolla. Ne olivat varsinaiset supermyyjäiset: 150 myyjää ja tuotteita laidasta laitaan. Jos olisin vielä ollut lahjaideoita vailla, Kaapelilta ne olisivat varmasti löytyneet. Kaikki lahjat on kuitenkin jo ostettu ja osa toimitettukin, joten tyydyin ostamaan itselleni kyyttöjuustoa ja kanelipullateetä. Jälkimmäisen myyjä, 123Tea, on uusi tutustumisenarvoinen suomalainen teefirma. En ole vielä ehtinyt maistaa kanelipullateetä, mutta tuoksun perusteella sen täytyy olla taivaallista.

Eräillä toisilla joulumarkkinoilla tutustuin toiseen suomalaiseen teefirmaan Teehetkeen, joka tuo Suomeen Whittardin teetä Briteistä. Myös Teehetki on uusi yritys, mutta toivon sille menestystä. Ostin vuosia sitten Englannin matkalta hyvää Whittardin teetä, joten tarkkailen erityisellä innolla Teehetken valikoiman kehittymistä.

Myyjäisostoksia

Eilen pakkasin loput lahjat paketteihinsa. Joka vuosi lahjat loppuvat kesken, kun paketoiminen vie mennessään. Teen aina erinäköisiä paketteja ja innostun, jos keksin uudenlaisen tavan käyttää paperia tai lahjanarua. Muutama ystävä saa tänä vuonna tällaiset herkkutötteröt, jotka voi ripustaa jonnekin sopivaan paikkaan koristeeksi.


Kotona alkaa siis näyttää jo varsin jouluiselta. Kunpa ulkonakin alkaisi, vaikka en mitään ylenmääräistä lumipyryä kaipaakaan. Tämä kuva on viime perjantain päiväkävelyltä Munkkiniemen rannasta, jossa ruoho kovasti jo vihertää. Ei ihan vielä tarvitsisi.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Jouluisia puuhia itsenäisyyspäivän viikonloppuna

Siskon tekemästä joulukalenterista paljastui teetä! Jokaiselle päivälle löytyy uusi herkullinen teemaku Unssista, lempiteekaupastani. Aivan ihana idea ja mahtava toteutus! Nyt jokainen aamuni alkaa ihanissa merkeissä. Myös nuo runot ja anekdootit ovat kiinnostavia. Tämän päivän kuoressa luki: "Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan pelon hallintaa." (Rudyard Kipling)


Lauantaina piipahdin valoisaan aikaan Kansallismuseon joulumarkkinoilla ja nautin iloisesta markkinatunnelmasta. Tällä kertaa en itse ostanut mitään, kuikuilin vain myyntipöydille ostajien olkapäiden takaa. Ulkona ihailin tammikuun alkuun asti avoinna olevaa mielikuvituksellista joulukuusimetsää. Kuusimetsä koostuu kuudestakymmenestä eri tavoin koristellusta kuusesta ja erityisesti Marttojen kuusi jäi mieleen. Hauskoja ideoita kuusenkoristeiksi löytyi melkein joka puusta!

Kävin myös Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla ja laitoin ilokseni merkille, että tänäkin vuonna sieltä löytyy lumikarpaloita ja karpalolla maustettua saaristolaisleipää. Molemmat viime vuoden suosikkejani, joita täytyy tänäkin vuonna hankkia jouluksi kotiin.


Sain joulukortit tänä viikonloppuna postiin. Olen liian vaihtelunhaluinen tehdäkseni kolmeakymmentä samanlaista korttia, joten päädyn (silloin kun jaksan askarrella) tekemään erilaisia kortteja. Tämän vuoden lempparini on tämä seuraava, jota valmistui vain puoli tusinaa.