Itse olen juhlistanut syntymäpäivääni poikkeuksellisesti suhteellisen pienimuotoisesti. (Yleensä käytän hyväkseni kaikki mahdollisuudet pitää juhlia.) Leivoin töihin hyvin suklaista mutakakkua, jota siskoni suositteli. Se oli suorastaan suussa sulavaa!
Tämä on nyt aavistuksen tympeä kuva eikä kerro ollenkaan kakun herkullisuudesta. Kokeilkaa, niin huomaatte! Tässä ohje:
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhoja
1 tl suolaa
2 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
3 dl sokeria
2 dl fariinisokeria
3 dl tummaa suklaata rouhittuna epämääräisesti
2 dl sulatettua voita (saa olla suolaista)
4 munaa
1 dl espressokahvia (tai vahvaa tavallista kahvia)
1. Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja sitten märät aineet keskenään. Lopuksi sekoita kuivat ja märät aineet yhteen.
2. Paista 180 asteessa 25-30 min.
3. Tarjoa jäätelön tai marjojen kanssa. Itse laitoin päälle vadelmia, mikä sopi kakun kanssa loistavasti.
Siskon ja äidin kanssa juhlistimme synttäreitäni jo viime viikolla illallistamalla Sipulissa. Olen kerran aikaisemmin syönyt Postresissa illallisen, joka koostui useista pienistä ruokalajeista (menin sekaisin laskuissa kuinka monta niitä lopulta oli, luulisin että noin kahdeksan), ja lumouduin silloin siitä niin, että nyt kun äitini kysyi miten haluaisin juhlistaa synttäreitäni niin valitsin tämän. Sipulilla on seitsemän ruokalajin yllätysillallinen listallaan ja se sopi tarkoitukseemme täydellisesti. Ruokalajeja taisi lopulta olla yhdeksän kokin tervehdykset mukaan luettuna. Mieleenpainuvin ruokalaji oli alku- ja pääruokien välillä tarjottu "suun puhdistaja": melonisorbetti-tyyppinen hilemössö, jonka päälle kaadettiin shampanjaa (Lansonia). Se oli t-o-d-e-l-l-a hyvää. Muutama shampanjapullo varmaankin kuluu tulevaisuudessa kun yritämme jäljitellä tuota reseptiä... Kaikenkaikkiaan meillä oli ikimuistoinen ilta ja palvelu oli loistavaa!
Maisema kattoikkunasta Uspenskille |
Viimeinen ruokalaji |
Äitini, joka tietää millainen kenkäfriikki olen, on lupautunut synttärilahjaksi hemmottelemaan minua kengillä. Alkuperäinen ajatus oli, että saisin Minna Parikan kengät ja näihin erityisesti ihastuin:
Kävin näitä ihailemassa oikein kahteen kertaan enkä osannut millään päättää ovatko nämä ne oikeat. Sitten yhtäkkiä muistin, että olen luonteeltani sellainen, että jos joudun miettimään, niin sitten ne eivät ole oikeat. Eli lopputulos on edelleen se, etten ole lunastanut lahjaani. Mutta parasta tässä onkin se, että kerrankin SAAN kierrellä ja katsella rauhassa kenkiä ilman että koko ajan joudun hillitsemään itseäni ja kieltämään sovittamasta. Tämä on itse asiassa niin täydellistä, että jopa toivon, etten ihan heti löydä niitä oikeita! Etsintä siis jatkuu. Minna Parikan uusi mallisto on tulossa kauppoihin parin viikon sisällä... Sitä odotellessa.
PS. Pian saan myös uuden kameran, josta olen jo etukäteen todella onnellinen. En malta odottaa!
PPS. Arvatkaapas mitä hoksasin, kun pohdin miten haluaisin viettää syntymäpäiväni illan kotona töiden jälkeen? Tajusin, että kaikkein eniten haluaisin vaan juoda hyvää teetä ja lukea ihmisten blogikirjoituksia, ottaa rennosti muhkealla sohvallani. Siis sitä, mitä teen monena koti-iltana normaalistikin! Mikä onni on voida viettää tavallinenkin vapaa-aikansa tavalla, joka tekisi spesiaalipäivänä onnelliseksi! Onni ei vaadi suuria asioita.