perjantai 7. kesäkuuta 2013

Hellettä ja kirsikoita

Pidimme edellisen lukupiiritapaamisen Kappelissa muutama viikko sitten. Päivä oli loistava Kappeli-päivä, sillä oli jo tosi kesäistä, vaikka helteet olivatkin silloin vielä edessäpäin. Kappeli on hurmaava ja perinteikäs (144 vuotta vanha) kesäravintola Espalla. Taitaa se olla talvisinkin auki, mutta yhdistän sen jotenkin silti kesään.

Koska ulkona (ja sisällä) oli tosi lämmin, ei tehnyt mieli mitään kuumaa tai lämmintä. Mieli teki mojitoa, joten villitsin lähes koko seurueen ottamaan sellaiset. :) Alkuruoaksi söin Kappelin kalalajitelman ja pääruoaksi savulohi-caesarsalaatin (sitä oli kahta kokoa, joista otin pienemmän). Molemmat olivat tosi hyviä.



Luettavana meillä oli tällä kertaa vapaavalintainen chick lit -kirja. Kävimme mielenkiintoisen keskustelun chick litin määritelmästä ja tarpeesta. Kevyen lukemisen jälkeen valitsimme seuraavaksi luettavaksi Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogian. Tai ensimmäisen osan. Tai osan siitä. Tai leffan katsominenkin käy. No, leikki sikseen. Luin kirjasarjan muutama vuosi sitten ja voin suositella - se oli hyvä. Mutta aika pitkä.

Ensimmäisenä oikeasti lämpimänä kesäpäivänä Töölön puistossa näytti tältä:


Vaikka viime päivinä on ollut ihanan lämmintä ja harvinaista hellettä, juon silti edelleen vähintään pari kuppia teetä päivässä (talvisin vähintään viisi eli olen kyllä vähentänyt kuumalla). Ilokseni viime viikolla saapui työkavereideni kanssa tekemä teetilaus Pariisin Mariage Frèresiltä.


Tilasin kirsikka-, raparperi-, vanilja- ja marco polo -teetä. Kaikki siis maustettuja mustia teelaatuja. Marco Poloa, joka on yksi Mariage Frèresin suosituimpia teelaatuja, kuvaillaan verkkokaupassa näin:
Mariage Frères’ overwhelming success is a mysterious blend that will take you to distant lands and unforeseen territories. Fragrances of Chinese and Tibetan flowers lend it a uniquely velvety taste. Its extraordinary bouquet makes Marco Polo the most legendary of flavoured teas.

Olen tällä hetkellä aivan ihastunut kirsikkateehen, joka on vahva musta tee. Tänään tajusin, että kirsikka-aika on muutenkin aivan käsillä. Täytyy viikonloppuna ostaa niitä naposteltaviksi ja keksiä jokin hyvä uusi kirsikkaresepti, jota kokeilla. Onko ideoita? Olen menneinä vuosina tehnyt erilaisia kirsikkapiirakoita, mutta mikään ei ole ollut *täydellinen*. Käteväksi kapineeksi on osoittautunut sellainen rautainen vekotin, jolla poistetaan kirsikoista kivet. Katsotaan mitä keksin tänä kesänä. Raparperimehua syntyi jo iso sangollinen viime viikonloppuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!