Liedon vanhassa linnassa

Pyöräretkeni Lietoon (raportti retkestä löytyy täältä) huipentui vierailuun Liedon vanhassa linnassa. Olin vuosikausia halunnut päästä käymään siellä, mutta autottomana vierailu on aina aikaisemmin jäänyt toteuttamatta. Nyt kun tajusin, että se on pelkän pyörämatkan päässä Turusta, halusin viimein päästä tutustumaan siihen.

Liedon vanhalinna ei oikeastaan nykyään ole enää niinkään linna vaan enemmänkin kartano. Nimitys tulee paikan historian perusteella: Linnavuorelle rakennettiin ensimmäinen linnoitus 500-luvulla ja vuodet 1000-1300 olivat Linnavuoren linnoitukselle suuruuden aikaan. Tuolta ajalta on löydetty mm. Sauvalan Anttilan hopeakätkö, joka sisälsi 900 hopearahaa. Linnoitus oli tarpeeksi vahva pitämään Aurajokilaakson itsenäisenä. Linnoituksesta käytiin kauppaa aina Gotlantiin ja Novgorodiin asti. Argeologit ovat saaneet selville, että näinä aikoina linnoitus oli varsin komea näky. 

Se muistutti paaluvarustuksineen, mukulakivipatioineen ja lukuisine taloineen kylää, jollaiseen voisi törmätä Astrid Lindgrenin kirjoissa.

- Katkelma Ystäväpolun esitteestä (toim. Roope Lipasti) -

Seuraavina vuosisatoina Linnavuoren asema kuitenkin heikkeni, kun Turun linna valmistui ja asutus muutenkin siirtyi lähemmäs merta.
 

Lukuisten erilaisten vaiheiden jälkeen Linnavuoren tila päätyi Mauno ja Ester Wanhalinnalle, jotka lahjoittivat kartanokokonaisuuden Turun yliopistolle vuonna 1956. He olivat innokkaita keräilijöitä, minkä ansiosta tilalle myöhemmin perustettin kotimuseo. Tässä muutamia yksityiskohtia museorakennuksista.

Ester toimi lottana sodan aikana.

Tila koostuu useasta rakennuksesta, joissa on erilaisia näyttelyitä. Päärakennuksessa on kotimuseo, arkeologinen näyttely sekä B. Virtanen -sarjakuvanäyttely. Vanhassa tallissa sijaitsee kesäkahvila ja härkätallissa tällä hetkellä Elämänlanka- ja Kalevala Korun näyttelyt.

Tällainen portti on Linnavuoren symboli.

Pihamakasiinissa oli Idän ja lännen maa -näyttely, jossa esiteltiin mm. maanviljelyyn liittyviä esineitä. Tämä seinätaulu ja Topeliuksen sanat sytyttivät.

Liedon Vanhalinna oli mielenkiintoinen retkikohde!