sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Päivänsäde vai menninkäinen?

"Sinä syysihminen, kerropa joskus vaikka blogissasi, miten pysyä energisenä ja iloisena syyspimeällä! Musta tuntuu joskus, kuin edessä olisi tiiliseinä, kun on kylmää ja märkää ja pimeää."

Sain tällaisen pyynnön menneellä viikolla sähköpostiini. No minäpä kerron! Tosin mitä enemmän aihetta olen mielessäni pyöritellyt, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut, että olen ehkä maailman huonoin ihminen kirjoittamaan tästä asiasta - itse kun suorastaan nautin tästä vuodenajasta. Luin supermielenkiintoisen artikkelin tähän liittyen Kauneus & Terveys -lehdestä:
Iltojen hämärtyminen ja kuulaat syyspäivät ovat monelle tervetulleita. Viidennes meistä suomalaisista jopa nauttii pimeän vuodenajan paluusta. Kuulutko sinä syysihmisiin?
Kauneus & Terveys -lehti 12/2010 s.60, toimittaja Merja Perttula
Artikkelissa kerrottiin, että Lapin keskussairaalan psykiatri Antti Liikanen on tutkinut suomalaisten pimeän sietoa ja hän arvioi, että pimeästä pitäviä on vähintään viidennes ihmisistä ja että heitä on enemmän miesten kuin naisten joukossa. Yllättävää, eikö totta? Itseäni hämmästyttää, että pimeästä pitäviä olisi jopa viidennes ihmisistä. Tuntuu, etten tunne heistä yhtäkään! Voisiko olla niin, että pimeästä pitävät asuvat enemmän pohjoisessa? Sekin tietenkin selittää asiaa osaksi, että suurin osa pimeästä pitäviä on miehiä (ja suurin osa ystävistäni on naisia). Tai ehkä pimeästä pitävät eivät vain mainosta itseään suuremmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partonen jakaa puolestaan tutkimustietoon perustuen ihmiset kahteen ryhmään: 1) pieneen vähemmistöön, joihin vuodenaikojen vaihtelu ei vaikuta oikein mitenkään (15 prosenttia väestöstä + minä) ja 2) enemmistöön, jotka huomaavat, että valoisuuden ja pimeyden muutokset heijastuvat heidän vointiinsa (85 prosenttia ihmisistä). Tuosta 85 prosentista puolet eli 42 prosenttia kokee, että heidän vointinsa huononee syyspimeyden myötä. Toinen puolikas ei puolestaan huomaa juurikaan erityistä vaikutusta tai jopa piristyvät ja nauttivat syksyn ja talven tulosta. Saatan kyllä kuulua enemmän tähän viimeiseen joukkoon, mikä tarkoittaa, että kaltaisiani on jopa 42 prosenttia! Missä te kaikki olette?
Syksyllä opiskelu maistuu. Liikuntatunnit ja monet muut harrastukset houkuttelevat. Sienimetsä kutsuu. On niin paljon mukavaa tekemistä, ettei päivän lyhenemistä edes huomaa, saati ehdi surra. "Tähän syksystä nauttivien ihmisten hyvä olo pitkälti perustuu. Heillä on keinot pimeyden varalle ja paljon sosiaalista tekemistä." Timo Partonen arvioi. Kun kesällä on pitänyt ehtiä tehdä ja kokea mahdollisimman paljon, luonto varoittaa valoisan ajan lyhenemisellä: nyt pitää hiljentää ja keskittyä olennaiseen, tehdä niitä asioita, joista pitää.
Kauneus & Terveys -lehti 12/2010 s.60, toimittaja Merja Perttula
Oma syksystä nauttimiseni perustuu juuri edellisessä lainauksessa esitettyihin asioihin. Syksyllä yksinkertaisesti alkaa/jatkuu/tapahtuu niin paljon innostavia asioita, harrastuksia ja tapahtumia, että intoani ei pimeys ja pieni tai vähän suurempikaan vesisade häiritse. Sadetta vastaan voi lisäksi aina varautua sateenvarjoin ja vettä hylkivin saappain. Kylmyys puolestaan selätetään lämpimillä vaatteilla ja pimeys kynttilöillä. Pimeä tosiaan hiipii yhtä varkain kuin valoistuva päivä keväällä. Sitten kun muutokseen viimein havahtuu, on vaikea uskoa, että valoisuus vähenee vain muutamilla minuuteilla per vuorokausi.

Syksyyn liittyy olennaisesti juuri kaikki mieleiset asiat, menot, harrastukset ja tapahtumat. Hyvä ystäväni sanoi kerran, että parasta elokuussa on ne kaikki ihanat uudet syysvaatteet, jotka valtaavat kaupat ja kuvastot. Itsekin odottelen joka vuosi innolla alennusmyyntien jälkeen koittavaa uusien tuulien aikaa vaatekaupoissa - vaikka en edes aio uudistaa vaatekaappini sisältöä. Yksikin uusi paita riittää syksyn muodista nauttimiseen ja parasta itse asiassa on tehdä löytöjä omasta vaatekaapista! Kevään ja kesän aikana on nimittäin moni talvivaate vaatekaapissa painunut unholaan ja on mukava pitkästä aikaa pukea niitä päälle.

Paitsi kaikki mukavat syksyn tekemiset, on myös toinen aspekti, joka tekee syksystä ylivetovuodenajan. Silloin ei ole pakko tehdä mitään. Kukaan ei ehdota piknikiä Seurasaaressa tai spontaania iltakävelyä kello yhdeksältä illalla. Sen sijaan syksyllä on täysin hyväksyttävää kieltäytyä teatteriesityksestä vetoamalla siihen, että "nyt on vaan niin paljon kaikkee". Saa mennä nukkumaan klo 20, jos siltä tuntuu. Kesällä vaikuttaa olevan kansallinen velvollisuus syöksyä ulos aina kun on kaunis ilma (en minä) ja koluta kaikki mahdolliset kesäteatterit, kylätapahtumat, kaukana asuvat sukulaiset yms. yms. yms. mikä tietenkin on oikein ihanaa... aikansa. Sitä jaksaa sen kolme kuukautta, kun tietää, että kohta saa taas relata. Syksyllä saa luvan kanssa käpertyä omaan kotiin ja sytyttää kynttilät, vetää villasukat jalkaan, keittää ison kannu teetä (tai ottaa lasillisen punkkua - miten tahansa kukakin haluaa) ja uppoutua hyvän kirjan tai elokuvan maailmaan. Tämä on minulle sitä parasta osaa syksyssä. Välillä vaan pitää antaa itselleen aikaa.

Loppuun vielä kahden aikaisemmin mainitsemani asiantuntijan vinkkilista siitä, miten syksyllä voi voida hyvin - pitipä syksystä tai ei. Olen tummentanut listoista ne, joiden tehon olen itsekin havainnut.
Timo Partosen lista:
  • Jos syksyn tullen tunnet väsyväsi tai nukut huonosti, oleskele kirkkaina aamuina ulkona tai käytä kirkasvalo- tai sarastusvalolaitetta säännöllisesti vähintään viitenä aamuna viikossa puoli tuntia kello 6-9.
  • Huolehdi kuntoliikunnasta: harrasta kolme kertaa viikossa sydämen sykettä nostavaa liikuntaa noin tunnin ajan. Ajoita se mieluiten iltapäivään tai varhaisiltaan. Jos liikut liian rankasti myöhään, uni voi häiriintyä. Kävely on hyvää myöhäisillan liikuntaa.
  • Harrasta ja liity muiden seuraan.
  • Nauti syksyn ruskasta ja luonnon kiertokulusta.
  • Jos puhkut tarmoa syksyllä, pidä huoli, että kuitenkin nukut riittävästi.
  • Syö monipuolisesti niin, että saat valtaosan energiasta aamun ja päivän aikana. Iltapainotteinen syöminen voi lihottaa.
Antti Liikasen lista:
  • Kuuntele itseäsi. Lepää kun tunnet siihen tarvetta. Tee asioita, jotka tuottavat iloa. Herkuttelukin on välillä sallittu!
  • Nauti kaikista vuodenajoista. Usko pois, pimeä aika on voimavarasi.
  • Huolehdi, että saat D-vitamiinia riittävästi. Hyvä annos aikuiselle on 40 mg syyskuun alusta huhtikuun puoleen väliin. D-vitamiini lisää hermojärjestelmän muovautuvaisuutta ja parantaa muun muassa mielialaa, keskittymiskykyä ja henkistä irrottelukykyä.
  • Ota omega-3-rasvahapoista eikosapentaeenihappoa sisältävää ravintolisää (EPA-valmisteet) talvikuukausina.
  • Tumma suklaa on pimeän vuodenajan hyvää tekevä herkku.
Kauneus & Terveys -lehti 12/2010 s.64, toimittaja Merja Perttula
Mitä keinoja te lukijani olette keksineet pimeästä, kylmästä ja märästä syksystä selviytymiseen?

7 kommenttia:

  1. Minä en ole syksyihminen, koska aamuisin on niin vaikea herätä mitä pimeämmäksi päivät/aamut käyvät. En kuitenkaan inhoa syksyä, vaan nautin noista samoista asioista, mitä itsekin luettelit. Pidän kotona oleilusta, kynttilöistä, teen/kaakon juomisesta (tai siitä punkusta) ja jopa sateella kävelemisestä, kun on varustautunut sadekeliin oikealla tavalla. Syksyllä julkaistaan myös paljon uusia kirjoja, joita aina odotan innolla. Syksy on hyvää aikaa valokuvien ottamiselle, koska auringonvalo ei ole niin kirkkaan polttava. Kyllähän niitä on paljon ihania asioita syksyssä. Niin, ja syksyllä voi alkaa myös valmistelemaan joulua askarteluiden ja lahjahankintojen myötä.

    T: toinen Petra

    VastaaPoista
  2. Kauniit kiitokset Petra! Oikeastaan marraskuu on se maailmanloppu, jolloin kello 19 alkavalle tanssitunnille lähteminen tuntuu ylivoimaiselta, yön pimeydessä. Mutta aina sieltä palaa iloisena ja tyytyväisenä - mikä varmaan todistaa esittämäsi ajatukset minunkin osaltani.

    VastaaPoista
  3. ihan hyvä neuvo, että lepää kun tuntuu siltä, mutta mitäs kun tekee mieli vaan lepäillä koko ajan.. hassua, että sinä kevään lapsi tykkäät syksystä niin paljon ja minä syksyn lapsi taas keväästä.. (odotan muuten että viittaat taas minuun seuraavassa kirjoituksessasi)

    VastaaPoista
  4. Niinpä... Eikä sitä kai voi ihan kokoaikaakaan nukkua (miksei muka?!). Mutta parasta Suomen vuodenajoissa on se, että ne kaikki loppuu aina aikanaan. Sillä mä jaksan inhan kevään ja hellekesät (joita onneksi on Suomessa aika harvoin). Mä tosin kyllästyn jokaiseen vuodenaikaan jo ennen kuin se ehtii loppua - syksyynkin.

    Muuten, tuosta, että sä syksyn lapsena pidät keväästä ja mä kevään lapsena syksystä: mitä jos meidän vanhemmat on valehdelleet meille ja sä ootkin mä ja mä oonkin sä! Ajattele! Sä täyttäisit kohta kolmekymmentä ja mä olisin vasta 24! Loistavaa!!! :D

    VastaaPoista
  5. Heippa!
    Täällä syksyä helpottaa tosiaan d-vitamiini, omegat, kynttilät, tee ja suklaa :)
    Ja jotenkin tänä syksynä ajattelen niin, että syksy vie taas eteenpäin.. kaikessa tässä, ja kun kevääseen päästään taas helpottaa.

    Sä taidat olla kyllä ainut, jonka tiedän olevan niiin syksy ihminen. :)

    Mukavaa loppuviikkoa <3

    VastaaPoista
  6. Mä olen kyllä ihan syysihminen kans. :) Tykkään ruskasta ja siitä ku ulkona on pimeetä. Kynttilöitä on ihana polttaa! Toiset tykkää auringonpaisteesta, toiset hämärästä. Niin se vaan taitaa olla. :) Jopa sadepäivät piristää mua!

    Tota voisin kommentoida, et syysihmiset ei mainosta innostustaan... Niin se varmaan on. Itse oon joskus mainostanuki, mut sitä ei vaan aina jaksa olla se ihminen, joka on eri mieltä. :P Joskus sitä vaan haluaa nauttia lounaastaan ilman: ai te ootte kaikki tota mieltä, no mä oon kyl ihan eri mieltä... Tätä tapahtuu jokseenki usein. ;)

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteista!
    Tiedän niin Hannele K. tuon tunteen, ettei jaksais aina olla eri mieltä kuin muut. :P Mutta sitten mun lounasta taas latistaa enemmän se, että ihmiset vartin ajan valittaa kun on niin kamalaa. Mun tekee silloin mieli vaihtaa pöytää, mutten ikinä kehtaa. :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!