keskiviikko 20. elokuuta 2014

Kesäisiä muisteloita

Pari viikkoa sitten kun vielä oli lämmin, vietin viikonlopun, jolloin tuntui siltä kuin olisin vielä ollut kesälomalla. Meillä oli E:n kanssa kiva Helsinki-päivä, joka alkoi herkullisella brunssilla Senaatintorilla ravintola Sunnissa. Siitä jatkoimme Finnair Sky Wheeliin eli kauppatorin keväällä avattuun maailmanpyörään. Se nousee 40 metrin korkeuteen ja sieltä on hienot näköalat Helsingin kantakaupunkiin sekä merelle.

Runsaan kymmenen minuutin pyöritys maksoi 12 euroa ja siinä ajassa ehdimme tekemään muistaakseni neljä kierrosta eli pyöriminen ei ollut mitenkään vauhdikasta. Se oli ihan hyvä, sillä maisemien ihastelu oli pääosassa muutenkin.


Tästä seuraavasta maisemasta tulee mieleen tarina, jonka mukaan Alvar Aallon suunnitteleman "sokeripalatalon" kaakkoisseinä on ikkunaton siksi, että arvoisa arkkitehti oli varma, että kaunis roosanvärinen "aikansa elänyt" vanha talo sen vierestä puretaan ennen pitkää, jolloin sokeripalataloa voisi laajentaa sen tontille. Dream on! Onneksi näin ei ole käynyt.


Maailmanpyöräkäynti oli hauska kokemus ja valkeni sekin miksi koppien lasit ovat sinisiä. Hämmästelin tätä aikaisemmin ja harmittelin, että kaikki maisemat ovat sinisävyisiä. Sitten pyörässä pyöriessäni tajusin, että tuolla kopperossa tulisi aikamoinen hiki, jos aurinko saisi porottaa täysin esteettä. Vaikka kopissa oli suht' hyvä ilmastointi, tunsi ylhäällä ollessa auringon paahteen iholla.


Maailmanpyörästä jatkoimme matkaa Kruunuvuorenrannan ränsistyneille huviloille, mutta se on jo ihan kokonaan oma kertomuksensa. Niin hieno ja jännittävä paikka se oli.

Nyt sen sijaan jaan kanssanne ilon alkaneesta luumuajasta. Olen yleensä tosi huono muistamaan milloin minkäkin kasvin sesonkiaikoja, mutta luumun sesonki on aika luonnollisesti näin loppukesästä, joten sitä on vaikea unohtaa. Silti yllätyin, kun löysin kaupasta ensimmäiset oikeasti pehmeät luumut (eikä niitä varastossa kypsytettyjä). Sen kunniaksi kokeilin uutta reseptiä, ranskalaista luumuclafoutista, jota myös paistokseksi voi kutsua.


Luumu-hunajapaistos

4 luumua
3 munaa
1 keltuainen
1 dl vehnäjauhoja
200 g ranskankermaa
2 dl maitoa
1 dl sokeria
2 rkl vaniljasokeria
0,5 tl suolaa
2 rkl voita
1-2 rkl sokeria
juoksevaa hunajaa

Halkaise luumut ja poista kivet. Leikkaa luumut paksuiksi viipaleiksi. Voitele uunivuoka. Pyörittele vuoassa sokeria niin, että se tarttuu kaikkialle pohjaan. Vatkaa munat, keltuainen ja jauhot. Lisää ranskankerma, maito, sokeri, vaniljasokeri ja suola. Vatkaa tasaiseksi seokseksi. Aseta luumuviipaleet vuokaan ja kaada taikinaseos siivilän läpi luumujen päälle. Paista 190 asteessa uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes paistoksen reunat ovat ruskettuneet ja keskiosa hyytynyt. Kaada muutama viiva juoksevaa hunajaa päälle ja tarjoile lämpimänä.
Namnam, siitä tuli hyvää ja hunaja tasapainotti sopivasti happamia luumuja.

Herkkuja syötiin myös äidin ja siskon kanssa Mustikkamaan ravintolassa Aliassa. Se on ravintola, josta en ole huomannut paljoa pidettävän meteliä, mikä on sääli. Viihtyisä ravintola on vanhassa 20-luvulla rakennetussa kartanossa kauniilla paikalla ja toimii ympäri vuoden. (Helsingin kaupungin pystyttämissä kylteissä yritetään kyllä väittää, että se on kesäravintola, mitä se ei siis pelkästään ole. Ja kaupungin pystyttämiin kyltteihinhän ei saa koskea, joten Alian on vaikea päästä leimastaan.)


Ruoka siellä oli vaihtelevan hyvää. Syömäni saaristolais-kalalautanen oli todella hyvä ja aiheutti toisessa seuralaisistani annoskateutta. Jälkiruoissa menikin sitten päinvastoin, nimittäin tilaamani suklaakakku oli vähän kuivaa, mutta äidin tilaama mascarpone-brulee oli taivaallista. Plussaa Villeroy & Bochin kauniista lautasista ja hyvästä palvelusta. Olimme sellaiseen aikaan liikenteessä, että olimme lähes ainoat asiakkaat.


Tämä paikka pitää painaa mieleen ja mennä joskus uudestaan!

2 kommenttia:

  1. Aliassa tarjoillaan muuten ihan loistavaa brunssia viikonloppuisin! Kannattaa käydä testaamassa. :P Olemme olleet Alian brunssilla kahdesta, kesällä ja talvella. Talvella vanha puutalo oli todella kylmä. Istuimme ikkunan vieressä ja vilukissana olisin tarvinnut toppatakin päälle.. Kesällä oli huomattavasti lämpimämpää istua kuumalla terassilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Täytyy käydä joskus kokeilemassa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!