Paluu perusasioihin

"Ihminen on onnellinen, kun hänen tekee mieli säilöä kesän antimet talteen."
- Petra -

Tein viime viikonloppuna kolmen vuoden tauon jälkeen hilloja! Launtaina syntyi kirsikkahilloa, joka on maustettu kirsikkaliköörillä. Sunnuntaina keitin karviais-mansikkahilloa ja mustaherukka-vadelmahilloa.

Jännitin vähän miten hilloaminen sujuu induktioliedellä (olemme juuri ja juuri puheväleissä) ja ensimmäinen satsi olikin vähän oikean lämpötilan hakemista. Totesin kiitollisena ensimmäisen positiivisen puolen induktioliedestä: jos hillo kiehuu yli, se on helppo pyyhkiä liedeltä.

Astianpesukone sen sijaan helpotti hilloamista suuresti, sillä säilön hillot umpioimalla. Säästyin purnukoiden liottamiselta, pesemiseltä, kansien keittämiseltä ja purkkien kuumentamiselta uunissa. Pientä säätöä teetti se, että hillon piti olla valmista samaan aikaan kun astianpesukone piippasi pesseensä astiat, jotta sain kuuman hillon kuumiin purnukoihin.

Tiedättekö muuten sen nautinnon, joka syntyy, kun kuulee umpioitujen purnukoiden päästäessä sen klik-äänen puolisen tuntia sulkemisen jälkeen? Sen äänen, josta tietää, että umpioiminen onnistui ja hillo säilyy tallessa kuukausikaupalla jääkaapissa (ellei tule syödyksi sitä ennen). Niin kävi viikonloppuna kolmetoista kertaa. Vain yksi purkki ei umpioitunut ja sen syönkin siis ensimmäisenä aamupalaksi kreikkalaisen jugurtin kanssa.

Innostuin sunnuntaina yllättäen pitkästä aikaa myös askartelemaan. Kävin viime viikolla Piikkipaatsaman luona ja hän lahjoitti minulle kuviopapereita ja kiiltokuvia, joiden inspiroivaa kuiskailua en voinut vastustaa. Syntyi tusinan verran erilaisia onnittelukorttipohjia, joihin kirjoittelen tekstit myöhemmin tilanteen mukaan.

 

Olipa tuloksekas viikonloppu!