Muita syksyn harrasteita

Tänään vietettiin ympäri Suomea Siivouspäivää ja mekin Piikkipaatsaman kanssa heräsimme aikaisin (ihan liian aikaisin vapaapäivänä) kiiruhtaaksemme  Ruttopuistoon, jonne pystytimme kirpputorikojumme. Saavuimme paikalle hyvään aikaan ennen yhdeksää ja saimme itsellemme yhden viimeisiä hyviä paikkoja. Myöhemmin puisto tuli aivan täyteen myyjiä ja asiakkaitakin riitti mukavasti.

Ehdimme tehdä muutaman tunnin kauppoja, kunnes alkoi tiputtamaan vettä. Säätiedotekin näytti synkältä, joten pistimme kamat kasaan ja otimme käyttöön B-suunnitelman: suuntasimme Brooklyn Cafehen, jossa söimme herkulliset bagelit. Jatkoimme vielä jälkkäreille parin korttelin päähän Brooklyn Bakeryyn, josta kerroin täällä viime keväänä. Nam! Osan myymättä jääneistä kirpputoritavaroista kävimme vielä lopuksi heittämässä Kierrätyskeskuksen keräyspisteelle.

Täytyy sanoa, että Piikkipaatsama teki kyllä enemmän myyntitulosta. Itse tuhlasin vähätkin tuottoni ostamalla Högl'n mustat korkokengät sekä pari kirjaa. No, ei kirpparimyyntiä rahan vuoksi taideta tehdäkään.

Viime kirjoituksessa kerroin löytäneeni uudelleen vanhan harrastukseni rullaluistelun. Kävin tänäänkin luistelemassa Laajalahden lenkin sen jälkeen kun olin tullut kaupungilta. Vähän oli kosteita kohtia pyörätiellä, mutta ei onneksi liikaa. Huomasin myös, että lehdet ovat alkaneet tippua puista! Taitaa rullaluistelukausi alkaa olemaan loppumassa...

Kissankelloja mökillä heinäkuussa

Tänä syksynä olen jatkanut viime vuonna aloittamaani uutta harrastusta, laulutunteja. Kävin muutama viikko sitten kesätauon jälkeen ensimmäistä kertaa laulamassa lauluopettajani johdolla ja tuntui, että laulamisessani oli ihan uudenlaista rohkeutta. Seuraavaksi harjoiteltavaksi kappaleeksi valitsin Gabriel Fauréen Automne'n vuodenaikaan sopivasti (Automne, ransk. = syksy). Kaunis biisi!

Uutena harrastuksena osallistun nyt alkusyksystä Mindfulness-kurssille. Kurssia on muutama kerta takana ja odotan innolla oppivani lisää. Kuvailisin Mindfulnessia tavaksi rentoutua ja oppia olemaan tietoisesti läsnä omassa elämässä.

Rentoutuminen on tietysti tärkeä taito ja se on ollut paljon mielessäni kiinnitettyäni huomiota siihen, että kiireisenä työpäivänä sokerinhimoni kasvaa ekponentiaalisesti. Aloin harkita käyttäväni sellaisina päivinä viisi minuuttia ruokatunnistani rentoutusharjoitukseen ennen lounaalle lähtöä. Voi olla, että lautaselle tulisi valittua ihan eri tavalla ruokaa. Mielenkiintoista oli myös havaita kesällä, että kesälomalla makeanhimoni oli lähes olematon. Mielenkiintoista on sekin, että nautin työssäni eniten juuri niistä kiireisistä päivistä. Hurjia havaintoja ja aiheuttanevat vielä oman olon tarkkailua ja ankaraa elämänhallinnallista pohdintaa tänä syksynä.

Joka tapauksessa Mindfulness vaikuttaa mielenkiintoiselta tekniikalta ja voin suositella Heidi Helander-Hyvösen kursseja (linkki yllä). Hänellä on miellyttävän salliva ja rento asenne opettamiseen ja opiskelemiseen.

Rentoa viikonloppua kaikille!