lauantai 3. maaliskuuta 2012

Life in Monk Bay

Munkkiniemessä vietetään tällä hetkellä rauhallista lauantai-iltaa kynttilänvalossa. Otan rauhallisesti josko vaikka sitkeä viikon jatkunut yskäni paranisi levolla (ihmeitä voi tapahtua). Koska yskäni pahenee ulkoilmassa, taidan pysytellä koko viikonlopun sisätiloissa. Mikä loistava tekosyy lööbata koko viikonloppu!

Katselen sivusilmällä viikolla tallentamiani jaksoja loistavasta brittiläisestä komediasarjasta nimeltä Musta Kyy, jota TV5 on ilokseni alkanut näyttää uusintana keskiviikkoisin ja torstaisin. Sarja on tehty 80-luvulla, mutta se toimii edelleen hienosti, ehkä siksi, että se sijoittuu 1400-luvulle, joten 80-luvun omituinen muoti ei pääse häiritsemään katsojia kuten mm. Ihmemiehen uusinnoissa... Sarjan päähenkilö ja idean keksijä on Rowan Atkinson ennen Mr. Bean -aikojaan. Hänhän on loistava pitkän uran tehnyt koomikko, joka harmillisesti muistetaan yleensä vain Mr. Beaninä. Sarjassa esiintyvät myös mm. Hugh Laurie ja Stephen Fry. Erinomaista brittiläistä viihdettä!

Olen edelleen saanut kestitä ihania vieraita! Eilen luonani olivat viettämässä iltaa kaksi entistä työkaveriani (kiitos K ja M hauskasta illasta!) ja aika lensi jälleen siivillä. Kirjoitimme myös sähköpostitervehdyksen yhteiselle ystävällemme T:lle, joka asuu parhaillaan Kiinassa. Päätimme viestimme uhkaukseen, että hänen täytyy ilmoitella, kun on seuraavan kerran käymässä Suomessa tai me pöllähdämme puolestamme Kiinaan. :)

Olen löytänyt uudesta kotikaupungistani uuden lukupiirin itselleni ja se kokoontui luonani keskiviikkona. Olimme lukeneet Arno Kotron kaksi runokirjaa, Sanovat sitä rakkaudeksi ja Musta leski, joista jälkimmäinen on jatkumoa ensimmäiselle. Sanovat sitä rakkaudeksi on paras runokirja, jonka olen koskaan lukenut ja se herättää jokaisella lukemisella paljon ajatuksia ja tunteita. Kirja on tarinan muodossa ja kertoo suhteen päättymisestä, ensimmäinen kirja miehen näkökulmasta ja jälkimmäinen naisen näkökulmasta. Pidän Kotron tavasta käyttää sanoja ja jopa keksiä niitä itse. Suosittelen Sanovat sitä rakkaudeksi -kirjaa varsinkin niille, jotka vierastavat perinteistä runoutta (tämä on kaikkea muuta).

Lukupiiriläiset pääsivät maistamaan uutta reseptiä, vuohenjuustopiirakkaa. Naminami, siitä tuli hyvää!
Vuohenjuustopiiras

1 piirakkataikina
1 parsakaalin nuput
2 rkl pestokastiketta
1 sipuli
3 tomaattia
150 g vuohenjuustoa
3 rkl oliiviöljyä

Levitä taikina piirakkavuokaan ja paista 200 asteessa 10 minuuttia. Paloittele parsakaali, keitä nuppuja noin kymmenen minuuttia ja valuta ne sitten hyvin. Ota piirakkapohja uunista ja voitele pohja pestokastikkeella. Leikkaa tomaatti ja sipuli ohuiksi viipaleiksi ja levitä ne pestokastikkeen päälle. Lisää parsakaalin nuput ja murenna vuohenjuusto päälle. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja paista piirasta uunin keskiritilätasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia.
Jälkiruuaksi lukupiiriläisille tarjoiltiin Dan Caken Smileys kaakao- ja mansikka cupcakesejä (Joo, tiedän, että tuossa on tuplamonikko, mutta cupcakejä kuulostaa vaan niin typerältä paitsi sanottuna myös kirjoitettuna. Kieltäydyn siis noudattamasta kielikeskuksen suositusta!) Näitä herkullisuuksia löytyi Stockamannilta. On muuten ihan ylikätevää, että nelosen ratikka kulkee lähes ovelta ovelle Stockalta kotiini, joten vaikka Stocka ei enää ole lähikauppani kuten Turussa, se on silti helposti saavutettavissa. :)


Olettekos te pääkaupunkiseudulla asuvat lukijani vielä osallistuneet jollain tapaa tähän Helsingin designpääkaupunkivuoteen? Paljon siitä kohistaan lehdissä ja muissa medioissa, mutta itselleni on jäänyt hiukan ulkopuolinen olo. Ehkä se johtuu siitä, että aihe on aika abstrakti ja tahtomattakin vertaan tätä pääkaupunkivuotta Turun kulttuuripääkaupunkiuteen viime vuonna ja sehän näkyi ja kuului asukkailleen kaikkialla. Kulttuurivuosi on tosin huomattavasti helpompi toteuttaa kuin designvuosi. Itse kaipaisin vielä jotain konkreettisempaa. Siksi innostuin, kun mukaani tarttui Stockmannilta designpääkaupungin ilmaisjakelulehti, 80 sivuinen aikakauslehden muotoon tehty tiedote tai mainos, miten sen nyt haluaa ottaa.


Tiesittekö, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lisäksi myös Lahti kuuluu tähän designpääkaupunkikokonaisuuteen? Entä tiesittekö, että projektin budjetti on 16 miljoonaa euroa (vuosina 2010-2013) ja että designpääkaupunkivuosi on yksi suurimpia Suomessa koskaan toteutetuista yritysyhteistyöhankkeista? Mukana on 21 yrityskumppania, muutama ministeriö, Sitra, Tekes, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, ammattikorkeakouluja sekä neljä muotoiluorganisaatiota.

Mielenkiintoisinta kaikessa on designpääkaupunkivuoden tavoite:
Tavoitteena on kaupunkilaisten arjen ja elinympäristön parantaminen sekä julkisten palvelujen ja yritysten toiminnan kehittäminen designin avulla.
Ylevää! Jäin kyllä pohtimaan mitä tuo "toiminnan kehittäminen" pitää sisällään. Tavoite voisi olla vieläkin rohkeampi ja konkreettisempi. Vuoden ohjelma löytyy täältä. Tuosta lehdestä poimin ainoastaan tiedon kaupunkipoluista. (Näistä retkeilyreiteistä saatte todennäköisesti vielä lukea blogistani kunhan lumet sulavat.) Toistaiseksi tätä designasiaa ei ehkä ole tuotu esille sillä tavalla, että se kiinnostaisi ja innostaisi juuri minua osallistumaan. Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan!

PS. Kirjoitukseni otsikko sai innoituksensa Sunrise Avenuen biisistä Monk Bay, joka viittaa bändin laulajan Samu Haberinkin asuinpaikkaan, Munkkiniemeen. Samu otti taiteilijan vapauden kutsua Munkkiniemeä englanniksi Munkkilahdeksi. Monk Bay kuulostaa kyllä huomattavasti paremmalta kuin Monk Peninsula. Itse biisikin on hyvä, vaikkakin kovin surullinen. "I keep on moving ahead, I might not get anywhere..."

5 kommenttia:

  1. Liityin Kallion Kassi sivustolle:

    Kallion Kassi on osa "Kaupunginosista kyläyhteisöjä" -hanketta, jolla pyritään elävöittämään kaupunginosia ja tarjoamaan asukkaille osallistumisen mahdollisuuksia. Hanke on osa World Design Capital Helsinki 2012 ja Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuosia. Palvelu jää Kallion asukkaiden käyttöön myös juhlavuoden jälkeen.

    VastaaPoista
  2. kiitokset reseptistä. Pistän sen kokeiluun piakkoin, vaikka tiedossa jo onkin, että hyväähän siitä tulee :).
    Sun linkki tuonne wdchelsingin sivuille ei muuten toimi. Epäilen, että www on liikaa. Ohjelmasta en ihan suoranaisesti löytänyt itselleni heti silmiin iskevää, mutta noita kaupunkipolkuja ajattelin myös koluta läpi, kunhan lumet vähän sulavat.
    Pääkaupunkiseudun yleinen ongelma on muuten kaikista tapahtumista tiedottaminen. Täällä tapahtuu hirveästi kaikkea, mutta jotenkin tiedot näistä tapahtumista eivät yleensä saavuta ainakaan mua...

    VastaaPoista
  3. Susanna, tuopa kuulostaakin hauskalta! Toivottavasti hanke saavuttaa tavoitteensa! Onkohan Munkassa vastaavaa...

    Piikkipaatsama, kiitos huomiosta: korjasin linkin ja nyt se toimii!

    VastaaPoista
  4. herkullisen näköinen kuva noista kakkusista :) Varmasti piirakkakin hyvää oli. Toivottavasti yskä on helpottanut. TW-lähetys on Emmin mukana sinne sulle tulossa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!